Tekijänoikeuslaki

Tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta.

"Asian luonnosta johtuu, että kirjallinen ja taiteellinen luomistyö yleensä saa vaikutteita samalla alalla tapahtuneesta vanhemmasta tuotannosta eikä sen vuoksi ole siitä kokonaan riippumaton. Kirjallisuuden ja taiteen suuret luomukset tietenkin vaikuttavat innoittavasti ja hedelmöittävästi. Ne yksityiskohdat, joista kirjallinen tai taiteellinen teos muodostuu, ovat melkoiselta osalta yhteisomaisuutta ja lainatavaraa ja ne uusiutuvat vain hitaasti. Aikalaiset ja jälkipolvet käyttävät hyväkseen olemassa olevia tyylipiirteitä, aatteita ja taiteellisia vaikutteita ja näillä on hedelmöittävä vaikutus heidän työhönsä. Tämä kaikki on täysin luonnollista eikä sille voida asettaa kieltoa. Milloin uusi teos täyttää itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimukset, täytyy tekijän, vaikkakin hän sitä muovaillessaan on äsken mainitussa mielessä käyttänyt hyväkseen aikaisempaa teosta, saada luomukseensa itsenäinen tekijänoikeus." (komiteanmietintö 1953:5, s. 50)

..Taide väärennös..

"Rikoslain 33 luvussa väärennysrikoksista taideväärennös määritellään seuraavasti; Taideteokset luokitellaan allekirjoituksen perusteella asiakirjoiksi ja taideteoksen väärentäminen eli sen jäljentäminen ja alkuperäis signeerauksen väärentäminen maalaukseen on asiakirja rikos"

Emme signeeraa yhtäkään reprodusoitua maalausta !

..P.Viita on maalannut taulunsa 1991. Helene Schjerfbeck kuoli vuonna 1946..

Tekijänoikeusneuvostolle toimitetuista kuvista ilmenee, että lausuntopyynnössä tarkoitetut alkuperäiset maalaukset ovat teoksia. Saadun selvityksen mukaan P. Viita on maalannut taulunsa vuonna 1991. Helene Schjerfbeck kuoli vuonna 1946. Tekijänoikeussuoja on lain (1654/1995) mukaan voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuodestaan. Laki (1654/1995) tuli voimaan 1.1.1996. Suoja-aika piteni lain muutoksella 50 vuodesta 70 vuoteen. Lain voimaantulo- ja siirtymäsäännösten mukaan lakia sovelletaan myös ennen sen voimaan tuloa luotuihin teoksiin. Edellä selostetun perusteella tekijänoikeusneuvosto toteaa, että sekä P. Viidan että HeleneSchjerfbeckin maalaukset saavat tekijänoikeussuojaa. Verrattaessa keskenään tyttöä ja pajunoksaa esittäviä Helene Schjerfbeckin ja D:n maalauksia voidaan todeta, että maalausten aihe ja pääelementit ovat samat. Kummatkin maalaukset esittävät tyttöä, jonka sylissä on tytön vasemmalle olkapäälle kallistuva "pajunkissoilla" oleva pajunoksa. Myös maalausten värisävyt ovat samat. Tytön hiukset ja vaatetus ovat vaaleat ja tyttö on kuvattu harmaasävyiseen taustaan. Maalauksissa on huomattavia keskinäisiä eroja siinä, miten maalausten eri elementit, esimerkiksi tytön kasvot, on kuvattu. Näiden erojen vaikutuksesta maalaukset poikkeavat kokonaisilmeiltään toisistaan olennaisesti. Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että D:n tekemää "Ujo pajunkissatyttö" -maalausta voidaan pitää neuvostolle toimitetusta kuvasta ilmenevään Schjerfbeckin maalaukseen verrattuna tekijänoikeuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuna uutena ja itsenäisenä teoksena. Siten D ei ole tarvinnut maalauksensa tekemiseen alkuperäisen teoksen tekijänoikeuden haltijan lupaa.

Myöskään kappaleiden valmistaminen D:n maalauksesta ja valmistettujen kappaleiden saattaminen yleisön saataviin ei edellytä esikuvana olleen maalauksen tekijänoikeudenhaltijan suostumusta.

Lausunto on käsitelty tekijänoikeusneuvoston täysistunnossa.

Helsingissä 29.3.1999

Lähde; Tekijäenoikeus/tekijäenoikeusneuvosto/ 

tekijäenoikeusneuvoston_lausunnot/1999/liitteet/tn071999